Correlation between amygdala BOLD activity and frontal EEG asymmetry during real-time fMRI neurofeedback training in patients with depression

Real-time fMRI neurofeedback (rtfMRI-nf) is an emerging approach for studies and novel treatments of major depressive disorder (MDD). EEG performed simultaneously with an rtfMRI-nf procedure allows an independent evaluation of rtfMRI-nf brain modulation effects. Frontal EEG asymmetry in the alpha band is a widely used measure of emotion and motivation that shows profound changes in depression. However, it has never been directly related to simultaneously acquired fMRI data. We report the first study investigating electrophysiological correlates of the rtfMRI-nf procedure, by combining rtfMRI-nf with simultaneous and passive EEG recordings. In this pilot study, MDD patients in the experimental group (n=13) learned to upregulate BOLD activity of the left amygdala using an rtfMRI-nf during a happy emotion induction task. MDD patients in the control group (n=11) were provided with a sham rtfMRI-nf. Correlations between frontal EEG asymmetry in the upper alpha band and BOLD activity across the brain were examined. Average individual changes in frontal EEG asymmetry during the rtfMRI-nf task for the experimental group showed a significant positive correlation with the MDD patients' depression severity ratings, consistent with an inverse correlation between the depression severity and frontal EEG asymmetry at rest. Temporal correlations between frontal EEG asymmetry and BOLD activity were significantly enhanced, during the rtfMRI-nf task, for the amygdala and many regions associated with emotion regulation. Our findings demonstrate an important link between amygdala BOLD activity and frontal EEG asymmetry. Our EEG asymmetry results suggest that the rtfMRI-nf training targeting the amygdala is beneficial to MDD patients, and that alpha-asymmetry EEG-nf would be compatible with the amygdala rtfMRI-nf. Combination of the two could enhance emotion regulation training and benefit MDD patients.Comment: 28 pages, 16 figures, to appear in NeuroImage: Clinica

Alcohol use motives among traumatic event-exposed, treatment-seeking adolescents: Associations with posttraumatic stress

Pro gradu -tutkielman aiheena on vuoden 2020 alusta käyttöön tullut osakesäästötili ja sen tuoton verotus kansainvälisissä tilanteissa. Osakesäästötili on uusi yksityishenkilöille tarkoitettu sijoitusinstrumentti. Osakesäästötilille voidaan tallettaa enintään 50 000 euroa rahaa, joka voidaan sijoittaa kotimaisiin ja ulkomaisiin pörssiosakkeisiin. Tilille maksetut osingot, luovutusvoitot ja korot ovat Suomessa niiden maksuhetkellä verovapaita. Verotus Suomessa tapahtuu varoja nostettaessa, jolloin veronalaiseksi pääomatuloksi katsotaan se suhteellinen osa varoista, joka vastaa tilille sijoitetulle pääomalle kertyneen tuoton suhteellista osuutta koko sijoitussäästötilin nostohetken arvosta. Tutkimuksessa selvitetään, millaisia päätöksiä osakesäästötilin luomisen taustalla on ja kuinka osakesäästötili toimii käytännössä. Tämän jälkeen tutkimus keskittyy selvittämään, millaisia ongelmia osakesäästötilin tuoton verotuksen ja kansainvälisten tilanteiden yhteensovittamiseen liittyy. Tutkimuksessa käsitellään pääasiassa tilanteita, joissa tuotot tulevat verotettavaksi kahdessa tai useammassa valtiossa verovelvollisen asuinpaikan perusteella. Tutkimuksen metodi on oikeusdogmaattinen eli lainopillinen. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää lainsäädännön nykytila ja ongelmat, joita tämänhetkinen lainsäädäntö muodostaa tuoton verotukselle kansainvälisissä tilanteissa. Tutkimus on jaettu kolmeen osaan. Ensimmäisessä osassa selvitetään osakesäästötilin luomisen taustalla olevia asioita, käydään läpi osakesäästötilin tuomat lakimuutokset Suomen lainsäädäntöön ja selostetaan esimerkin avulla, kuinka osakesäästötilin verotus tapahtuu kotimaisissa tilanteissa. Tutkimuksen toisessa osassa käsitellään tilanteita, joissa Suomen ja verovelvollisen asuinvaltion välillä ei ole verosopimusta. Verotusta käsitellään havainnollistavan esimerkin avulla. Kolmannessa osassa tarkastellaan verosopimusten vaikutusta osakesäästötilin tuoton verotukseen. Vaikutuksia tarkastellaan niistä näkökulmista, antaako sopimus Suomelle verotusoikeuden osakesäästötilin tuottoon vai ei. Tutkimuksessa havaitaan, että kaksinkertaisen verotuksen poistaminen jää todennäköisesti kokonaan toteutumatta tilanteissa, joissa tuotot tulevat verotetuksi myös ulkomailla, eikä verosopimus estä tuoton verotusta Suomessa. Puolestaan tilanteet, joissa verosopimus estää tuoton verotuksen Suomessa, voivat mahdollistaa osakesäästötilin käytön verosuunnitteluvälineenä. Näissä tilanteissa tuotot saattavat jäädä jopa kokonaan verottamatta. Kaksinkertainen verotus muodostaa esteen pääomien vapaalle liikkuvuudelle ja on verovelvollisen kannalta kohtuutonta. Lisäksi tämä on osakesäästötilin ja verosopimusten tavoitteiden vastaista. Tilanteet, joissa verosopimus estää Suomea verottamasta tuottoja, vaikuttavat negatiivisesti Suomen verokertymään. Ei myöskään ole verosopimusten tavoitteiden mukaista, että sopimuksen vuoksi tuotot voivat jäädä verottamatta molemmissa valtioissa. Osakesäästötilin tarkoituksenakaan ei ole toimia keinona välttyä verotukselta kokonaan

Affect intensity: Association with anxious and fearful responding to bodily sensations

The present investigation evaluated affect intensity in regard to anxious and fearful responding to a voluntary hyperventilation paradigm. Participants were 90 young adults without a history of Axis I psychopathology or nonclinical panic attacks. The incremental validity of affect intensity was examined relative to gender, negative affectivity, anxiety sensitivity, and anticipatory anxiety. As hypothesized, affect intensity significantly and incrementally predicted the perceived intensity of post-challenge panic-relevant physical and cognitive symptoms but not physiological arousal. Findings are discussed in relation to better understanding the role of affect intensity as a potential risk factor for panic-related problems.<br/